Tekstit

Artsakh - musta puutarha

Kuva
Sota kesti kuusi viikkoa. En ole blogannut pitkään aikaan. Googlen toiminta on ollut vaihtelevaa, minkä lisäksi poden taisteluväsymystä. Nyt kuitenkin kerron, mistä täällä konkreettisesti soditaan, eli mikä on Vuoristo-Karabah, armeniankieliseltä nimeltään Artsakh. Aluksi kannattaa katsoa tästä  Artsakhin historia lyhyesti selitettynä.    Artsakh (Vuoristo-Karabah) Perustiedot ennen 2020 sotaa Nimi: Vuoristo-Karabahin tasavalta tai Artsakhin tasavalta Pääkaupunki: Stepanakert Kieli: Armenia Väestö: 148,100 henkilöä (2018) Etninen rakenne: 95% armenialaisia, 5% vähemmistöjä kreikkalaisia, venäläisiä, ukrainalaisia, assyrialaisia, georgialaisia, azereja jne.) Uskonto: kristinusko, 95% väestöstä kuuluu Armenian apostoliseen kirkkoon Sijainti: Armenian ylängön kaakkoisosassa, rajanaapurit: lännessä Armenia, pohjoisessa ja idässä Azerbaidzan, etelässä Iran. Alue käsittää Karabahin tasangon itäosan ja ulottuu länsi-itä -suunnassa Karabahin alangolle, joka muodostaa suurimman os...

ARMENIALLE

Kuva
  Minä rakastan tätä maata. Tätä raiskattua länttiä Araratin juurella. Minun sieluni on takertunut sen kivikkoihin, vuorenrinteisiin, piikkipensaisiin ja purojen uomiin. Sieluni riekaleet roikkuvat tuhatvuotisten luostarikirkkojen pyhyyttä huokuvissa holveissa ja sen kaste pisaroi khatchkarien ornamenteissa. Haluan polttaa sydämeeni kuvakirjan: joka ainoan kanjonin ja harjanteen, joka ainoan vuoriniityn lehmineen, joka ainoan kotkan liidon iltataivasta vasten, lumiset huiput, kukkivat puutarhat, pienten lasten kasvot. Pienten lasten kasvot, vanhusten kasvot. Armenian kasvot, mustat silmät kuin kaivot, pohjattoman tuskan, kaipauksen ja rakkauden täyttämät. Jokainen mutka ja kuoppa huonossa asfalttitiessä, jokainen kesken jäänyt, hylätty talo, joka vuoren rinteessä mustin, sokein ikkuna-aukoin tuijottaa Araratia, paksut kiviseinät menneisyyden toivoa täynnä. Pienten lasten kasvot. Pienten lasten äänet leikin tiimellyksessä. Sorkkien pehmeä kapse soraa vasten matkalla iltalypsylle. P...

Toinen viikko sodassa

Kuva
Shushin katedraali jälleenrakennettiin viimeksi 1994 päättyneen Karabahin sodan jälkeen. Stepanakertin tuhosta tulitaukoon Sotaa on käyty nyt kaksi viikkoa. Turkki on syrjäyttänyt Azerbaidzanin valtionjohdon ja johtaa itse sotatoimia Artsakhia vastaan. Turkki on myös rekrytoinut etsintäkuulutettuja terrostijohtajia taistelemaan puolestaan. Turkki-Azerbaidzanin sotatoimet kohdistuvat lähes kokonaan siviilikohteisiin, mihin käytetään kiellettyjä rypälepommeja ja ballistisia ohjuksia - ensimmäistä kertaa maailmassa. Stepanakertin keskusta on käytännössä tuhottu. Lähes kaikki asukkaat ovat jo lähteneet evakkoon, joitakin on vielä kellareissa piilossa. Myös viereistä Shushin kaupunkia on pommitettu, Shushin kaunis katedraali tuhottiin eilen.  Kaikilla ei ole paikkaa, mihin mennä. "Where have all the young men gone...?" Turkin - Azerbaidzanin ja Vuoristo-Karabahin - Armenian sota näkyy kyllä kaupunkikuvassa. Kaikki armeijan rekrytointipisteet ja tukikohdat ovat tukossa, kadut niide...

Ensimmäinen viikko sodassa

Kuva
Artsakh = Vuoristo-Karabagh Sota alkoi varhain sunnuntaiaamuna 27.9. Azerbaidzanin avattua tulen Artsakhin (= Vuoristo-Karabah) rajakyliin. Artsakh on ikivanhaa armenialaisaluetta  kylineen ja  luostareineen (ensimmäiseltä vuosituhannelta), jonka Stalin aikanaan lahjoitti Azerbaidzanille. Neuvostoliiton romahdettua Artsakhissa järjestettiin kansanäänestys, jossa yli 90% Artsakhin väestöstä ilmoitti haluavansa kuulua Armeniaan. Azerbaidzan ei voinut tätä hyväksyä ja niin syttyi Karabahin sota, jonka lopputuloksena Artsakh julistautui itsenäiseksi armenialaisvaltioksi. Raha, kieli, kulttuuri ja kirkko ovat samat kuin Armeniassa. Artsakhilla on samankaltainen asema Armenian yhteydessä, kuin Ahvenanmaalla Suomen. Kyse ei ole "separatistien miehittämästä alueesta", kuten Suomenkin virallinen kanta asian haluaa esittää, vaan armenialaisesta  itsehallintoalueesta, jossa käydään keskustelua siitä, liityttäisiinkö kokonaan Armeniaan vai jatketaanko itsenäisinä. Arts...

միասին հաց կիսենք - Mitä Armeniassa syödään, I osa

Kuva
LEIPÄÄ! Leipä on armenialaisen keittiön perusta. Kaikki muu rakentuu leivän ympärille. Syömään kutsu kuuluu  հաց կիսենք (' hats kisenk') - "jakakaamme leipää", ei siis "tule syömään" tai "päivällinen on valmis". Jos saat kutsun մի կտոր հաց կիսենք (' mi kator hats kisenk') - jakakaamme yksi leipäpalanen - pöytään ilmestyy alta aikayksikön pino tuoretta leipää, juustoja, makkaraa, basturmaa , tuoreita yrttejä ja vihanneksia, pikkelöityjä vihanneksia, grillattuja vihanneksia, salaatteja, riisiä, perunaa, harissaa , munakasta, grillattua lihaa ja kalaa, limsaa, olutta, kivennäisvettä, mehua, tuoreita hedelmiä, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, keksejä, kakkuja, konvehteja - jopa viime joulupöydän koristeeksi hankittu ananas. Ja kunhan päästään alkuun isäntä kaivaa jostain vodkapullon ja kehottaa emäntääkin hakemaan viiniä. Ja pöydästä ei nousta ilman kahvi- tai urtz -kupillista jonka kera vielä ehkä maistuu pikku konjakki.   LAVASH Periarmeniala...

Kyläelämää

Kuva
Meidän kylä, Parpi, sijaitsee Aragatsot'nin maakunnassa, Aragats-vuoren kainalossa kasvaneena kiinni kahteen muuhun laakson kylään: Ghazaravaniin ja Bazmaghbyuriin. Kylä on ikivanha. Kuuluisa historioitsija ja kronikoitsija Ghazar Parpetsi ("Lasarus Parpilainen") syntyi täällä vuonna 442. Parpin nähtävyyksiin kuuluu Tsiranavor-kirkko 400-luvulta ja kaksi 600-luvun kirkkoa sekä pitkälti toista tuhatta vuotta vanha hautausmaa.                                                                                   Laakson halki virtaa puro, jota täällä joeksi kutsutaan. Se saa alkunsa Aragats-vuoren lähteistä, joista on johdettu vesi moniin kymmeniin kyliin vuoren rinteillä ja ympäristössä. Kylää ympäröivät vuoren rinteet, vuoriniityt ja yhä lisääntyvässä...

որքան արժե - PALJONKO MAKSAA?

Kuva
Mihin rahaa menee ja mitä normaali arkielämä Armeniassa maksaa? Ensinnäkin täytyy tietää, että on olemassa Jerevan ja muu Armenia. Jerevan on nykyaikainen suurkaupunki, josta on saatavissa mitä tahansa ja asuminenkin on kalliimpaa kuin muualla. Pikkukaupungeissa ja maaseudulla elämä on varsin vaatimatonta ja omavaraistalous näyttelee suurta osaa perheiden kulu- ja tulorakenteessa.  Toinen tietämisen arvoinen asia on hinnoittelun jako tavallaan kolmeen osaan: huokeat paikalliset tuotteet, jopa vielä halvemmat venäläiset (entisten neuvostomaiden)/ kiinalaiset tuotteet ja ns. lännen tuotteet: merkkituotteet, ylikansallisten yhtiöiden tuotteet ja laatutuotteet (esim. suomalainen juusto ja vessapaperi). ASUMINEN ,  MITÄ SE MAKSAA? Jerevan kasvaa koko ajan ja uusia asuntoja rakennetaan jatkuvasti. Asuntotarjontaa on enemmän kuin tarpeeksi. Hinnat vaihtelevat todella paljon. Vuokra-asunnon voit saada mukavasta talosta keskeiseltä paikalta tällä hetkellä alle 500 eurolla /kk. Niin vuo...