Persikkalaakso

Kun muualla maailmassa odotetaan Pyhän Valentinuksen päivää 14.2., niin armenialaiset valmistautuvat viettämään Pyhän Sarkisin, rakastavaisten ja nuorten suojeluspyhän juhlaa. Vuodesta 2008 Pyhän Sarkisin juhlapäivää on vietetty myös erityisenä nuorten juhlana katolikos Karekin II aloitteesta. Pyhän Sarkisin juhla on yksi Armenian merkittävimmistä juhlapäivistä. Sitä vietetään vuosittain 63 päivää ennen pääsiäistä, ja tänä vuonna juhla on siis tänään 30.1.  Pyhä Sarkis ei ollut armenialainen, vaan hän syntyi Bysantissa 300-luvulla. Keisari Konstantinos Suuren hallituskaudella Sarkis nimitettiin Armenian rajanaapurin, Kappadokian alueen prinssiksi ja päälliköksi. Keisari Konstantiosta seurasi valtaistuimella Julianos Apostata eli Julianos Luopio (361-363). Julianos halusi palauttaa pakanuuden ja suhtautui siksi erittäin vihamielisesti kristittyihin, joita hän lähettikin sitten sadoittain kuolemaan. Sarkis pakeni vainoja Armeniaan poikansa ja neljäntoista sotilaansa kanssa. Armenian kuni

Hedelmiä!  Niitä riittää! Vuonna 2018 Armenia tuotti 179 000 tonnia viinirypäleitä, 126 000 tonnia vesimeloneja, 109 000 tonnia omenia, 104 000 tonnia aprikooseja ja 54 000 tonnia persikoita. Vain joitakin mainitakseni. Armenia tuottaa myös kirsikoita, päärynöitä, luumuja, viikunoita, kvitteniä, persimoneja, granaattiomenia, mulperimarjoja, mansikoita, pähkinöitä jne. 72% prosenttia maan pinta-alasta (480 000 hehtaaria) on maanviljelysaluetta, tosin suurin osa siitä on laiduntamiseen käytettyjä vuoriniittyjä. 27 300 hehtaaria on käytetty hedelmien ja viininviljelykseen. Villinä kasvaa karhunvatukkaa, vadelmaa, tyrniä ja havumetsäalueella myös mustikkaa. Jokamiehenoikeutta ei suomalaiseen tapaan ole, mutta lupa luonnonmarjojen keruuseen heltiää helposti maanomistajalta. Satokauden tarjontaa jerevanilaisella torilla. Kansallishedelmät Armenian kansallishedelmät ovat aprikoosi ja granaattiomena, joita myös edustavat oranssi ja punainen raita Armenian lipussa. Aprikoosin (ծիրան - tsiran )