Persikkalaakso

Geghardin luolaluostari (1215) on yksi hienoimpia esimerkkejä armenialaisesta kivirakennustaidosta. Kivi kestää Kivikaupan esitteestä. Koska Armenia on vuoristojen ja kiven maa, niin kaikki rakennetaan kivestä. Talot, aidat ja kirkot. Tämä on jälleen korostunut 1990-luvulta lähtien, kun energiakriisin aikana Armenian metsät hakattiin lähes sukupuuttoon ja maata uhkasi paikoitellen nopeasti etenevä aavikoituminen. Puusta tuli kallista ylellisyystavaraa. Kivestä saa mitä vain ja sitä on kymmeniä, ellei satoja lajeja: pehmeää ja kovaa, lämmintä ja kylmää, mustaa ja valkoista ja kaikkia maan värejä siltä väliltä. Kivi kestää vuosisatoja. Kirkon seinässä saattaa nähdä aikakerroksia yli tuhannen vuoden ajalta. Kun seinä sortuu maanjäristyksen tai vihollisen hyökkäyksen sattuessa, se rakennetaan jonkin ajan päästä uudestaan. Vanhoja kiviä käytetään uudelleen ja uudelleen. 1988 suuressa maanjäristyksessä Pohjois-Armeniassa neuvostoaikaiset elementtilähiöt sortuivat, mutta vanhat armenialaiset ...

Lampailla laidunkausi kestää ympäri vuoden. Lunta ja valkoista valoa Kuten Suomen kesä, Armenian talvi on lyhyt ja vähäluminen. Oikeasti - paitsi ylhäällä vuoristossa.  Kaiken kaikkiaan korkeuserot vuoristomaassa tuovat ilmastoon sellaisia eroja, joista tasamaan asukilla ei ole aavistustakaan. Lunta voi olla alavilla maalla yleensä enintään kymmenen senttiä, tai ei ollenkaan. Jerevanissa ja Araratin laaksossa lyhytikäinen, sohjoinen  lumipeite on kaunis, jopa toivottu ilmiö. Lapsilla voi olla parhaimmillaan viikko aikaa nauttia lumileikeistä ja mäenlaskusta. Ylhäällä vuoristossa lunta alkaa kertyä viimeistään marraskuun alusta, ja sitä voi olla jopa neljä metriä; kovaa pakkautunutta lunta.  Nykyisen Keski-Armenian asukkaat näkevät helposti talven tulon merkit seuraamalla suuria vuoria: kun Araratin ja Aragatsin huiput saavat uudet lumipeitteet, on talvi jo ovella. Uusi lumi Araratilla kertoo lähestyvästä talvesta.  Keskimäärin Armenian talvi kestää joulukuun puoliväl...

Kun muualla maailmassa odotetaan Pyhän Valentinuksen päivää 14.2., niin armenialaiset valmistautuvat viettämään Pyhän Sarkisin, rakastavaisten ja nuorten suojeluspyhän juhlaa. Vuodesta 2008 Pyhän Sarkisin juhlapäivää on vietetty myös erityisenä nuorten juhlana katolikos Karekin II aloitteesta. Pyhän Sarkisin juhla on yksi Armenian merkittävimmistä juhlapäivistä. Sitä vietetään vuosittain 63 päivää ennen pääsiäistä, ja tänä vuonna juhla on siis tänään 30.1.  Pyhä Sarkis ei ollut armenialainen, vaan hän syntyi Bysantissa 300-luvulla. Keisari Konstantinos Suuren hallituskaudella Sarkis nimitettiin Armenian rajanaapurin, Kappadokian alueen prinssiksi ja päälliköksi. Keisari Konstantiosta seurasi valtaistuimella Julianos Apostata eli Julianos Luopio (361-363). Julianos halusi palauttaa pakanuuden ja suhtautui siksi erittäin vihamielisesti kristittyihin, joita hän lähettikin sitten sadoittain kuolemaan. Sarkis pakeni vainoja Armeniaan poikansa ja neljäntoista sotilaansa kanssa. Armenian ...

Hedelmiä!  Niitä riittää! Vuonna 2018 Armenia tuotti 179 000 tonnia viinirypäleitä, 126 000 tonnia vesimeloneja, 109 000 tonnia omenia, 104 000 tonnia aprikooseja ja 54 000 tonnia persikoita. Vain joitakin mainitakseni. Armenia tuottaa myös kirsikoita, päärynöitä, luumuja, viikunoita, kvitteniä, persimoneja, granaattiomenia, mulperimarjoja, mansikoita, pähkinöitä jne. 72% prosenttia maan pinta-alasta (480 000 hehtaaria) on maanviljelysaluetta, tosin suurin osa siitä on laiduntamiseen käytettyjä vuoriniittyjä. 27 300 hehtaaria on käytetty hedelmien ja viininviljelykseen. Villinä kasvaa karhunvatukkaa, vadelmaa, tyrniä ja havumetsäalueella myös mustikkaa. Jokamiehenoikeutta ei suomalaiseen tapaan ole, mutta lupa luonnonmarjojen keruuseen heltiää helposti maanomistajalta. Satokauden tarjontaa jerevanilaisella torilla. Kansallishedelmät Armenian kansallishedelmät ovat aprikoosi ja granaattiomena, joita myös edustavat oranssi ja punainen raita Armenian lipussa. Aprikoosin (ծիրան - tsira...

Armenian kirkko on ainoa kristillinen kirkko, joka edelleen viettää joulua sen alkuperäisellä paikalla 6.1. Tällä ei siis ole mitään tekemistä "venäläisen joulun" kanssa: mm. venäläiset viettävät kaikkia kirkollisia juhlia juliaanisen kalenterin mukaan, joka poikkeaa 12 päivällä omasta gregoriaanisesta kalenteristamme. Armenialaiset käyttävät niin kirkossa kuin muussakin elämässä gregoriaanista kalenteria kuten mekin. Miksi siis joulua, Kristuksen syntymää vietetään 6.1.?  Armenialaisessa joulukortissa toivotetaan  hyvää uutta vuotta ja pyhää syntymää.  Yksi varhaiskristillisen ajan suurimmista juhlista oli Jumalan ilmestymisen juhla (kreikaksi epifania tai teofania). Siinä juhlittiin sekä Jeesuksen syntymää että kastetta - kahta keskeistä mysteeriä, joissa Jumala ilmestyy ihmisille. Juhlaa vietettiin 6.1. kaikkialla kristikunnassa vielä neljännellä vuosisadalla. Rooman valtakunnassa Kristuksen syntymä siirrettiin erilliseksi juhlaksi joulukuun 25:nneksi, jotta se syrjäyt...

Kohtalokkaat portaat. Kävi niin, että syyskuussa astuin harhaan Tegherin luostarin portaissa ja jalkani murtui. Siinä vain kaikessa rauhassa pällistelin uskomatonta maisemaa ja tuiskahdin turvalleni kiviportaisiin. Siitä sai alkunsa tapahtumaketju, joka sai monta kertaa ihmettelemään hoitokulttuurin eroja Suomessa ja Armeniassa.  Tietenkin vakuutussyistä hakeuduin yksityisen sairaalan poliklinikalle, missä puitteet olivat uudenaikaiset ja siistit, teknologia viimeistä huutoa ja mm. liinavaatteet ja ruoka sairaalan puolesta. Ja tietenkin kaikki tarpeelliset tutkimukset ja toimenpiteet tehtiin hintaa kyselemättä.  Näin ei suinkaan ole kaikissa julkisissa sairaaloissa, kuten ei Suomessakaan enää. Hoitavan lääkärin vastuu Suurin ero suomalaisiin sairaala- ja sairaanhoitokokemuksiini verrattuna oli lääkärin osuus. Lääkäri ja kaksi hoitajaa olivat ovella vastassa, kun minut verta valuvana kärrättiin autosta ensiapuun. Siitä lähtien mitään ei tapahtunut ilman lääkäriä. Hän itse puhd...