Armenian joulu

Armenian kirkko on ainoa kristillinen kirkko, joka edelleen viettää joulua sen alkuperäisellä paikalla 6.1. Tällä ei siis ole mitään tekemistä "venäläisen joulun" kanssa: mm. venäläiset viettävät kaikkia kirkollisia juhlia juliaanisen kalenterin mukaan, joka poikkeaa 12 päivällä omasta gregoriaanisesta kalenteristamme. Armenialaiset käyttävät niin kirkossa kuin muussakin elämässä gregoriaanista kalenteria kuten mekin. Miksi siis joulua, Kristuksen syntymää vietetään 6.1.? 




Armenialaisessa joulukortissa toivotetaan 
hyvää uutta vuotta ja pyhää syntymää. 

Yksi varhaiskristillisen ajan suurimmista juhlista oli Jumalan ilmestymisen juhla (kreikaksi epifania tai teofania). Siinä juhlittiin sekä Jeesuksen syntymää että kastetta - kahta keskeistä mysteeriä, joissa Jumala ilmestyy ihmisille. Juhlaa vietettiin 6.1. kaikkialla kristikunnassa vielä neljännellä vuosisadalla. Rooman valtakunnassa Kristuksen syntymä siirrettiin erilliseksi juhlaksi joulukuun 25:nneksi, jotta se syrjäyttäisi pakanallisen auringon syntymäjuhlan (talvipäivän seisaus). Armenialaisille auringon juhla oli vieras, eikä heillä ollut mitään syytä muuttaa juhlan ajankohtaa. 


Jumala syntyi ihmiseksi

Joulu eli Jumalan ilmestyminen on siis ennen muuta hengellinen juhla. Siihen valmistutaan 50 päivän paastolla, jota nykyään myös adventiksi kutsutaan. Jouluaatto 5.1. on täydellinen paastopäivä. Illalla osallistutaan ehtoollisjumalanpalvelukseen. Siinä yleensä neljä nuorta poikaa lukevat vanhan testamentin ennustuksia Jumalan Pojan syntymästä. Kirkosta viedään pienessä lyhdyssä kotiin tuli, jota pidetään palamassa koko juhlakausi. On kaunis ja vaikuttava näky, kun ihmiset purkautuvat kirkoista lumisille kaduille pikkuruiset lyhdyt käsissään ja toivottavat toisilleen շնորհավոր սուրբ ծնունդ - hyvää pyhän syntymän juhlaa. Aattoiltana syödään juhlavasti mutta kevyesti pitkän paaston jälkeen, esim. spas-keittoa ja kalaa sekä kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä.

Jouluaamuna mennään juhlajumalanpalvelukseen, minkä jälkeen toimitetaan vedenpyhitys. Nykyään on jälleen yleistymässä tapa toimittaa ristisaatto ja vedenpyhitys joella Kristuksen kasteen muistoksi. Kirkon jälkeen kodeissa syödään juhla-ateria ja saatetaan jakaa lahjoja. Yleisempi aika lahjojen jakamiselle on uuden vuoden aatto. Koko juhlakauden ajan on tapana käydä naapurien, tuttavien ja sukulaisten luona toivottamassa hyvää juhlaa ja nauttimassa vieraanvaraisuudesta ja viettää yleensäkin aikaa yhdessä. Joulun ajan toivotus kuuluu: Քրիստոսը ծնվեց և հայտնվեց - Kristus on syntynyt ja ilmestynyt, ja siihen vastataan: Օրհնյալ է Քրիստոսի հայտնությունը - Siunattu olkoon Kristuksen ilmestyminen!

Jouluna kirkossa käyvät "kaikki". 

Jouluruokaa

Armenialaiseen juhlapöytään kuuluu aina kala. Kala on ikivanha kristillinen symboli ja se on myös nyky-Armeniassa harvinainen ja kallis herkku. Joulupöytään valmistetaan yleensä Sevanin siikaa grillattuna tai yrttien kera paperissa höyrytettynä ja riisipilahvia eli riisiä ja kuivattuja hedelmiä. Monenlaiset pikkelöidyt vihannekset, juuressalaatit ja piiraset sekä basturma ja muut leikkeleet ovat talviajan herkkuja. Talvi on erityisesti kuivattujen hedelmien ja pähkinöiden aikaa - ja niiden valmistuksen armenialaiset totisesti osaavat! Armenialainen joulukiisseli muistuttaa meikäläistä sekahedelmäkeittoa. Myös erilaiset hillot ja hedelmäsäilykkeet sekä tietysti viini kuuluvat talven juhliin.

Kuivattujen hedelmien markkinoilla.

Perinteiseen armenialaiseen joulunviettoon ei liity läntisiä traditioita kuten joulukuusia tai joulupukkeja. Nykyään on kuitenkin tapana jo joulukuun loppupuolella koristella koulut, kauppaliikkeet ja kaupunkien torit ja aukiot toinen toistaan upeammilla joulukuusilla, valovirityksillä ja muilla koristeilla. Joulukuusi symboloi myös elämän puuta ja joulupukin yhteys pyhään Nikolaokseen on tunnettu. Joulupukkitraditioon sekoittuu neuvostoajan pakkasukko ja on myös aika yleistä, että uutta vuotta juhlitaan paljon näyttävämmin ja "länsimaisemmin" kuin varsinaista joulua. Armeniassa ei myöskään ole laajaa ja rikasta joululauluperinnettä kuten meillä. Joululaulut ovat kirkon jumalanpalvelusveisuja tai aiheeseen liittyviä hengellisiä lauluja. Ostoskeskuksissa raikuvat amerikkalaiset ikivihreät.

Tässä kuitenkin yksi suosikeistani: Ikivanhan armenialaisen joululaulun (Avetis = hyviä uutisia) pohjalta tämän iloittelun teki Armenian Navy Band: Kef kef

Tasavallan aukion uuden vuoden kuusi Jerevanissa 2019. 



















Kommentit

  1. Kiitos mielenkiintoisesta postauksestasi. Armenian jouluruokaperinteet näyttää olevan melko samanlaiset kuin Italiassa. Jopa nuo kuivatut hedelmät. Italiassa syödään seitsemän sortin kalaa jouluna.
    Muuten joulu on paljon iloisempi juhla Ruotsissa ja Italiassa kuin esimerkiksi Suomessa, missä omasta mielestäni joulu on jotenkin synkkä ja melankooninen.
    Loppiaista kutsutaan Ruotsissa nimellä trettondagen jul, kolmastoistapäivä joulu, ja Italiassa Epifania del Signore.
    Oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä. Oli mielenkiintoinen teksti. 😊

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyhä Sarkis - rakastavaisten suojelija

միասին հաց կիսենք - Mitä Armeniassa syödään, I osa

Kohtaamisia Armeniassa, osa 1: Sergei.