Armenia ja COVID-19



Aloitetaanpa ajankohtaisella aiheella.

Kaiken kaikkiaan Armeniassa on varmistettuja COVID-19 tautitapauksia 43.270 (Suomessa 8.042), tällä hetkellä aktiivisia tapauksia on 5.052. Virukseen on kuollut 869 henkilöä (Suomessa 335) ja taudista parantuneita on 37.264 (Suomessa 7.200).

Ehkä selkeämmän kuvan tilanteesta saa, jos tietää, että maan väkiluku on hieman yli kolme miljoonaa, ja pinta-alaltaan Armenia on noin kolmasosa Lapin maakunnasta.

Armeniassa tehtiin jo helmikuussa 118 koronatestiä, mutta vasta maaliskuussa todettiin kaksi ensimmäistä tartuntaa samana päivänä. Toinen tartunta tuli Teheranista, toinen Milanosta.

Kansallinen hätätila julistettiin 16.3. Mieheni Hannu ehti juuri matkustaa Suomesta Armeniaan, ennen kuin Suomen hallitus antoi ensimmäiset kehotukset välttää matkustamista ja ennen kuin Armenia alkoi rajoittaa maahan saapumista. Viruksen levitessä räjähdysmäisesti pian alettiin kuitenkin rajoittaa kansalaisten liikkumista. Henkilölentoliikenne Armeniaan loppui käytännössä kokonaan. Koulut ja yliopistot suljettiin, yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin, ostoskeskukset, ravintolat, torit ja suuret kauppaliikkeet suljettiin. 

Hannu oli omaehtoisessa kotikaranteenissa 14 vuorokautta. Sen jälkeen hän alkoi noudattaa kaikkia kansalaisia koskevia tiukkoja rajoituksia: kotoa poistuttaessa tuli olla mukana passi sekä täytetty kaavake, jossa oli mainittava henkilötiedot, kotiosoite, kotoa lähtöaika, arvio paluuajasta sekä kaikki osoitteet, joissa oli aikomus käydä. Maskipakko. Poliisi valvoi tarkasti määräysten noudattamista, ja niiden rikkomisesta saattoi seurata jopa tuhannen dollarin sakko, tai jos oli vaarantanut alaikäisen henkilön tai riskiryhmään kuuluvan terveyden, jopa kaksi vuotta vankeutta. 

Toukokuussa oli kuitenkin pakko alkaa purkaa rajoituksia, jotta maan talous saataisiin elpymään. "Jos emme kuole koronaan, niin kuolemme nälkään", sanoi talousministeri Tigran Khachatryan. Valkovenäläinen lentoyhtiö Belavia aloitti lennot kerran viikossa Minskistä Jerevaniin ja takaisin, joten Hannukin pääsi palaamaan Suomeen toukokuun lopulla.

Kun elokuun alussa Suomessa alettiin valmistautua koronan toiseen aaltoon, ostin nopeasti menolipun Armeniaan. Sitä ennen kysyin Armenian hallituksen "koronatoimistosta" millä ehdoin voisin saapua maahan, ja sain tietää, että maahan voivat tietyin ehdoin saapua 

Armenian tasavallan kansalaiset 

- henkilöt, joilla on perheenjäseniä tai lähisukulaisia Armeniassa

- henkilöt, jotka omistavat kiinteistöjä tai yrityksiä Armeniassa  

- henkilöt, jotka työskentelevät tai tekevät vapaaehtoistyötä Armeniassa  



Suomesta Minskiin lentävä Belavian Boeing oli täynnä ukrainalaisia, koska UIA ei ole lentänyt Helsinki - Kiova -väliä oikeastaan maaliskuusta alkaen (ja aloittaa ehkä aikaisintaan lokakuun lopulla), jotka eivät välittäneet maskisuosituksista ja turvaväleistä tippaakaan. Minskistä eteenpäin olikin toinen ääni kellossa. Ankara maskipakko, kuumeen mittaajia ja koronapartioita, eli terveydenhoitohenkilökuntaa pieninä ryhminä valkoisissa kertakäyttöhaalareissaan, pussit jaloissaan ja hanskat käsissään. Vaikka lentokone oli lähestulkoon täynnä, niin Jerevanin kentällä valvottiin tiukasti turvavälien ja maskipakon noudattamista. Jo koneessa jaetiin täytettäväksi kaavake, jossa oli ilmoitettava henkilötietojen lisäksi osoite, johon oli menossa, vakuutus terveydentilasta ja pysymisestä 14 vuorokautta karanteenissa. Koneesta poistuttaessa meidät matkustajat päästettiin etenemään kymmenen hengen ryhmissä ensin luovuttamaan täytetyt kaavakkeet ja sitten joko testaukseen tai passintarkastukseen. Suuren riskin maista saapuneet testattiin ilman muuta, halusivat tai eivät. Kaikki sujui yllättävän nopeasti ja tehokkaasti. En mennyt testaukseen, koska siellä näytti olevan ruuhkaa eikä se tuntunut tarpeelliselta. Lentokentän tuloaula oli typötyhjä muutamaa vartijaa lukuun ottamatta ja kaikki liikkeet suljettuja.


Nyt olen kotona karanteenissa. Voisin soittaa yhteen Armenian lukuisista virustestauspaikoista, he tulisivat viimeistään seuraavana päivänä kotiin ottamaan näytteen, ja tuloksen saisin tietää parin vuorokauden kuluessa. Jos se olisi negatiivinen, karanteeni päättyisi heti. Mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan, että oleskelen kotona pari viikkoa. Olen kuitenkin käynyt vuorilla retkeilemässä ja jutellut kadulla tai aidan yli muutaman naapurin kanssa. Viime sunnuntaina kävin jopa Hovhannavankin luostarissa nopeasti, puhumatta kenellekään ja koskematta mihinkään, maski naamalla. Luostarin portin pielessä oli poliisi ärhäkkänä kirjoittamaan sakkolappuja rajoituksia rikkoville. 

Uusi normaali Armeniassa tarkoittaa vähemmän suuria tilaisuuksia, ei juhlia, ei konsertteja, ei tansseja eikä lasten kesäleirejä. Pidä maskia ja pese käsiä. Ei normaalia halailua ja pussailua kavereiden kesken. Ei spontaaneja kahvikutsuja ja vähemmän kyläilyä. Ei matkustelua julkisilla, jos ei ole ihan pakko. Matkailijat on jo toivotettu tervetulleiksi Armeniaan - tosin heitäkin koskee 14 vrk karanteeni tai itse maksettava testi (n. 50 €). Koulut aiotaan avata 15.9., kun normaali opiskelukauden alkamisaika olisi 1.9. 

Onneksi vuorilla on tilaa.





Kommentit

  1. Se oli hyvin kerrottu ja selventävä. Odottelen parempia aikoja.

    VastaaPoista
  2. Tämä oli mielenkiintoinen bongaus, kiva päästä lukemaan elämästä Armeniassa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyhä Sarkis - rakastavaisten suojelija

միասին հաց կիսենք - Mitä Armeniassa syödään, I osa

Kohtaamisia Armeniassa, osa 1: Sergei.